Pienten lasten isit ja äidit, te ainakin tiedätte tämän tilanteen:
Kello on yksitoista illalla, naperolla nousee kuume ja huuto. Lapsi hinkkaa korvaansa ja kitisee. Yksityiselle ei saa aikaa tai sinne on kohtuuton matka. Puuduttavat korvatipat ovat olleet jo useamman vuoden reseptitavaraa, koska vanhemmat väärinkäyttävät niitä. Ei kiinnosta lähteä päivystykseen toteamaan itsestäänselvää, mutta pakko se on. Humalaisten ja huimausta potevien mummojen sekaan.
Sweet.
Eikö olisikin ihanaa, kun voisi soittaa lääkärille ja kertoa oireet ja saada antibioottiresepti suoraan apteekkiin.
...tai vielä parempaa. Lääkäri aavistaa kaksi arkipäivää ennen korvatulehduksen oireiden puhkeamista, teitä näkemättä tai kuulematta, että lapsellanne on välikorvan tulehdus ja määrää viiden päivän Amoksilliinikuurin. Tästä 100% oikeasta aavistuksestaan ja noudettavissa olevasta lääkekuurista hän informoi teitä vanhempia kirjeellä.
Utopistista, eikö vain? Typerää edes kirjoitella tällaista. Mitä päässä nyt liikkuu?
Itse asiassa tämä on ihan arkipäivää. Siinä kirjekuoren yläreunassa lukee KELA.
Kelapa onkin nimittäin sellainen paikka, että rekrytoivat erikoislääkärinsä ihan erityisestä paikasta. Sinne ei ole tavallisten terveysasemien tai lääkäritalojen henkilöstöpäälliköllä soittelemista. Kelan lähde on salainen ja siihen on syy. Sieltä tulee lääkäri, joka on myös selvännäkijä.
Selvännäkijälääkäri tietää, että esimerkiksi neurologinen sairaus on voinut parantua kolmessa kuukaudessa ja ilkeä sekä ahne äiti vain viekkaudella ja vääryydellä koittaa höplätä yhteiskunnan alati hupenevia rahavarantoja.
Ehei!
Selvännäkijätohtori ja kristallipallo ovat valppaina ja epäävät pyynnön. Haha! Taas säästyi penni poikineen. On ne! Ja mikä parasta: tämän lääkärin ei tarvitse koskaan tavata potilastaan tai hänen kerallaan puhelimessa keskustella.
