Tammikuun taikaa

Tammikuun toiseksi viimeisen päivän kunniaksi on hyvä ajatella positiivisia asioita. Joulukuussa elämä heitti häränpyllyä monessakin suhteessa ja tuloksena oli stressin lisäksi enemmän arvostusta omaa perhettä kohtaan, sekä elämäntapamuutos, jonka hedelmiä toivottavasti poimitaan pitkään.
Talvi-ihmisenä tammikuu on aina ollut minulle mieluisinta aikaa vuodessa. Yleensä silloin on viimeiset kurakelit nähty ja valon lisääntymisen alkaa huomata. 

Tammikuu on ollut erityistä ja tunnepitoista aikaa myös sen jälkeen, kun tyttäreni syntyi keskelle alkuvuoden paukkupakkasia. Tästä lähtien kirpeät pakkaspäivät ovat olleet rauhoittumisen merkki ja koen oloni seesteiseksi ennen kevään hömpötyksiä.

No mitä meille muuten kuuluu? No se omavaraisuus ei sitten kantanut kovinkaan pitkälle. Syypää tähän oli taloomme asukkaaksi asettunut "kotihiiri", joka paljastui valtavaksi rotaksi ja jota vastaan kissakin myönsi tappionsa. Viides paketti rotanmyrkkyä lopulta teki tehtävänsä. Harmiksemme huomasimme siinä vaiheessa myös kellariin säilöttyjen vihannesten olleen mennyttä. Pettymyshän tuo oli, mutta emme antaneet sen kauaa lannistaa pioneerimielialaa.

Isäntä yllätti tuossa muutama tovi takaperin osoittamalla varsinaista omavaraköyhäily-meininkiä ja ilmoitti perheen suihkun menevän kiinni. Meillähän on vuoden vanha sauna ja maanmainio saunanpata.

Alkukarsastelun jälkeen vatipesuista on tullut rutiini ja juoksulenkin jälkeisetkin pesut onnistuvat mainiosti edellisillan pesuvesillä suoraan padasta. 

Lasten lempipuuhaa! Ja mikäs tässä on pestessä... lämpöisessä saunaneteisessä!

Tammikuun parhaan värimaailman bongasin yläkerran ikkunasta eräänä pakkasaamuna. Harmikseni käsiin ei sattunut kuin kännykän kamera, tämä luonnon taideteos olisi ansainnut arvoisensa tallennusvälineen. Kuten jo muualla totesin, jokainen aamu on juhlaa, kun saan herätä lempivärieni rauhalliseen harmoniaan. Jaksaisin tuijottaa kuuran kaunistamaa jäistä luontoa tuntitolkulla. Odottelen tuulien tyyntymistä jo kovasti, että pääsen tekemään pitkiä lenkkejä heti aamuhämärissä ja juoksemaan kotiin kilpaa nousevan auringon kanssa.

Bongasin kuurankukkaset yläkerran ikkunassa ensimmäisen kerran muutama viikko sitten. Nyt käsillä oli myös jonkinlainen kamera, ja väritys miellytti silmää erityisen paljon :)

Inspiraatiota samasta värimaailmasta :)

 

Paras sisustuselementti lienee kuitenkin ensimmäisistä kevätauringon säteistä nauttiva kissa...

Ihania ja auringontäytteisiä helmikuun päiviä teille!