Pääsiäisalusen hajatelmat

Jotenkin huomaamatta vuodenkierto on kulkenut pääsiäiseen ja koinkin pienen järkytyksen tajutessani, että ensinnäkin lomaani on jäljellä enää kolme kuukautta ja toiseksi lapsilla on koulua enää reilu kuukausi.

Apua.

Päivänä menneenä kävin keskustelun koskien halukkuuttani palata työn ääreen. Halukkuutta on. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Kysymykseen siitä, tuntuuko siltä, että jotain on vielä pahasti tekemättä, saatoin onnekseni rehellisesti vastata, että ei tunnu. Kaikki on tehty ja ei mitään. Vuosi on kohta vietetty ja on hyvä palata takaisin.

No onhan siinä kesä välissä. Pitkä ja kuuma, toivottavasti.

Kanojen toista tulemista pohditaan. Samoin saimme ensimmäiset maistiaiset tulevasta kylvökaudesta, kun istutin neidin kanssa ruusupavut. Tänä vuonna, jos ruusupavut kasvavat yhtä hienosti kuin viimevuonna, ne saavat villiintyä ja varjostaa etuterassiamme toivottavasti pitkälle syksyyn.

Kasvimaan nurkasta pitää myös pääsiäisenä kääntää pieni palsta pinaateille, ne pitää nyt kiireen vilkkaa kylvää, etteivät puske kukintoa niin pahasti sitten kesemmällä.

Tohtori Koiran kanssa käytiin eilen haistelemassa kevätiltaa. Neiti oli käynyt tallilla ja päätti vielä mennä touhuamaan navetanvintille. Minulle tuottaa suurta mielihyvää havaita, että jopa tämän päivän iPhone-sukupolvella kevättulva valtaojassa aiheuttaa valtaisan kutinan ja siitä saadaan leikinjuurta moneksi päiväksi. Telkkarikin on pysynyt kiinni.

Yhtä kaikki. Aurinkoisen päivän päättyessä aurinkoiseen iltaan tuulikin päätti tyyntyä ja kävin kaivelemassa pyöränpumpun esiin. Vanha Cresent narahti hieman ja voihkaisi käännöksessä, mutta taipui kuitenkin rauhaisaan tahtiin ja lämmettyään suorastaan hyrisi. Tohtorin huonot lonkat huomioiden lenkki ei ollut pitkä eikä vauhdilla pilattu, mutta sitäkin seesteisempi.

Mielestäni koko maalla asumisen perimmäisen tarkoituksen voi kiteyttää noihin rauhallisiin ja hiiskumattoman hiljaisiin kevät- ja kesäiltoihin, jolloin tuon hiljaisuuden rikkoo vain soran rahina hiekkatiellä. 

Mieli hymyili sekä minulla, että koiruudella ja takaisin palatessa jälkikasvukin oli hyvällä tuulella. Illan saunomisen jälkeen oli hyvä viivähtää hiukan pitempi hetki terassilla illan hämärää ja peurojen rouskutusta ihmetellen. 

Pajunkissojen myötä ihanaa pääsiäista teille :)