En malta odottaa sekavan kesän järjestäytymistä syksyn rutiineihin - kouluaamuihin ja harrastuksiin.
Hämärässä saunassa istuksiminen ja pimeällä pihanperällä tähdenlentojen tiirailu voittaa minkä tahansa kaukoitään suunnatun meditaatiomatkan.
Kuurupiilosilla :) - what do we have here? |
Tänä syksynä sienimetsäläisillä on ollut harmillisen tukalat oltavat lämpötilan kolkutellessa hellelukemia. Olemme kuitenkin onnistuneet varastamaan intiaanikesältä muutaman viileämmän aamutuokion.
Jaksan intoilla villasukkien ensiinkaivamisesta ja uusista lapasista jo syyskuun ensimmäisillä viikoilla. Mielestäni talvi tulee aina liian myöhään ja koskaan ei voi olla iltaisin liian pimeää.
Syksyllä herään eloon ja suorastaan loikkaan riemusta kun huomaan ensimmäisen yöpakkasen jäädyttäneen ruohikon ilahduttavan rapeaksi. Odotan elokuun pitkien viikkojen kääntymistä pimeiksi illoiksi, kesän luovuttamista ja ensimmäisiä keltaisia lehtiä.
Ruusupapu sinnittelee valoa kohti - Rose Bean hanging on, sticking to light |
--------------------------------------------------------------------
I simply love autumn, all the fuss about summer is finally gone and days fill in with safe routines. Nights get darker and my days of light-headache are gone. I feel live when it gets frosty in the mornings and it is quite natural for me to put on my rubber boots and go for a forest hike whilethe rest of my family is still fast asleep.
While red and yellow leaves are falling and flying around outside, it is cosy and warm inside and for me that is enough reason to hide in the sofa corner with a good book and a warm blanket.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti