Blogista - about

Vuoden vuorotteluvapaa maalla lasten kanssa. Unelma omavaraisuudesta. Miten meni ja mitä jäi käteen - tervetuloa lukemaan.

Decided to take a year off and spend it with my family. House at the countryside, two kids, dream of self-sufficiency. How did it go and was it worth it? Welcome, my dear reader.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Omavara paras vara

Vuorotteluvapaata suunnitellessanihan asetin itselleni muutamia tavoitteita. Eräs näistä oli mahdollisimman pitkälle viety omavaraisuus.

Tarkastellaan nyt hetki miten siinä on tähän mennessä onnistuttu.

Tajusin aika nopeasti, että porkkanoilla ei eletä. Ja jotta liha pakastimesta muuttuu oikeasti päivittäiseksi ravinnoksi, eikä jää ainoastaan idealistiseksi ajatukseksi pakastimen pohjalle, tarvitaan muutakin kuin hyvää tahtoa. Siispä otin avuksi ruokalistojen suunnittelun ja käytännöksi kaksi kauppapäivää per viikko.

Kauppalaskun varsinainen saldo nähtiin ensimmäisen kerran kuunvaihteessa, kun kokeilua oli takana kokonainen kalenterikuukausi. Totesimme, että ruokalaskumme on puolittunut ja vielä on tinkivaraa. Sovimme, että älyttömyyksiin ei mennä missään vaiheessa, mutta mukavuusalueelta pitää tulla pois edes hetkittäin. Tähän asti oikeastaan ei ole niin tarvinut tehdä, mutta muutamia muutoksia tälle kuulle tulee: ravintolapäiviä oli elokuussa kuusi, mielestäni ainakin kolme liikaa. Asetin myös tavoitteeksi, että ruokalasku on viikossa alle sata euroa. Mukaanlukien mahdolliset alkoholi virvoitusjuomat.

Mitä sieltä kaupasta meille kannetaan (nyt alan olla epävarma, kiinnostaako tämä ketään...)? Maitoa toistaiseksi. Tämä siksi, että en  ole ehtinyt saanut aikaiseksi sopia naapurin kanssa maidonhakukäytännöistä. Kissanruokaa, jugurttia, hedelmiä, jauhoja, mausteita, muroja (auts), juustoa, kahvia ja pesuainetta. Tämän lisäksi häpeillen tunnustan, että lapset ovat koukuttuneet valmiisiin välipalakekseihin. Tämä on myös parannuslistalla tässä kuussa: hedelmien rahtaaminen kaupasta, sekä murojen ja välipalakeksien kotiinkantaminen on typerää ja kallista. Näemme miten käy.

Lapset eivät ole vielä oikeastaan edes tajunneet, että jotain on muuttunut. Tämä varmasti johtuu siitä, että meillä on aina syöty yksinkertaisen hyvin. 

Tässä muutama maistiainen siitä, miten meillä syödään kun idea kohtaa toteutusvimman:

Hirvenlihapullia, kaupasta hankittu ainesosa korppujauho, mausteet ja kerma
Timjamilla maustettuja uunilohkoperunoita, kaupasta hankittu ainesosa oliiviöljy ja karkea merisuola
Suppilovahverokastike, kaupasta hankittu ainesosa kerma.

Hyötykäyttöön pääsi viime talvena vakuumipakattu ja valmiiksi jauhettu hirvenliha, perunannoston yhteydessä "jätteeksi" jääneet peukalonpäänkokoiset pikkuperunat ja syksyn auringossa sinnittelevä timjami, eilisen sieniretken laihat tulokset ja loistavan sipulisadon edustajat.

Ihanaa viikonloppua, syökää hyvin. Pus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti