Blogista - about

Vuoden vuorotteluvapaa maalla lasten kanssa. Unelma omavaraisuudesta. Miten meni ja mitä jäi käteen - tervetuloa lukemaan.

Decided to take a year off and spend it with my family. House at the countryside, two kids, dream of self-sufficiency. How did it go and was it worth it? Welcome, my dear reader.

torstai 1. elokuuta 2013

Kääntyneitä lehtiä, uusia alkuja, sekä piimälimppu

Eilen iltapäivällä tein sen, mistä tässä on haaveiltu jo useampi tovi.

Läppäri, näyttö, puhelin, kulkukortti... kaikki sievästi paketissa.
Kalenteri tyhjä, sähköposti myös, poissaoloviestit...

Ja sitten kotiin. Jonkinlaisessa välitilassa. 

Rautatieasemalla junaa odottamassa, soittiko mun esimies mulle? Soitti se. Varmasti kivoja puheltiin. Pää sumussa, jalat levottomat, onneksi laukussa on karkkia.

Kotona. Onneksi pienempi on isänsä kanssa kaupungilla, sillä iskee tolkuton väsymys. Ihan kun ei olisi nukkunut viikkoon. Kaiken nielevä, hämärtävä väsymys. Jalat alta.

En kuitenkaan saa nukuttua vaan jatka ympäriinsä juoksentelua. Tähän auttaa kirja. Jos nuo tiskit tuosta hoitais ennenkuin... no en varmasti. Kirja ja siideri.

Kunnes nurkissa hiippailu alkaa taas. Mies tuli kotiin ja näki tilanteen. Kerrankin sillä välähtää oikealla hetkellä ja pakottaa pyörälenkille. Pitkälle. Liian lujaa, pakko puuskuttaa. Mennään huomennakin, se sanoo.

Ajatus alkaa selvitä. Uimaan. Vesilasi.

Enää ei nukuta.

Savustetaan ahvenia, se sanoo. Savustetaan vaan. Teen leipää. Sitä piimälimppua johon ostin jo aineet eilen, mutten viitsinyt tehdä kun ei ollut ketään kotona. 

Leipätaikinan vaivaaminen käy terapiasta ja päätän reipastua vielä salaatin verran. Mieskin reipastuu ja tutkimme kurkkujen tilannetta. Sadettaminen on auttanut ja isoja löytyy. Huomenna keitän etikkaliemet. Porkkanoita en ole tänäkään vuonna raaskinut harventaa. Siksi ne ovat epämuodostuneita, lyhyitä ja pulleita. Ihan sama. Meillä ei kasvateta EU-porkkanoita.

Kalat savustuvat, salaatti valmistuu, leipä paistui kauniiksi ja jääkaapista löytyi sitä kuoharia. 

Kuin ihmeen kaupalla lapsetkin ovat tyytyväisiä, käyvät uimassa ja sopivasti ruokailun ajaksi häviävät jonnekin. Keitän niille mielelläni jälkikäteen kattilallisen munia, olen niin huono äiti, että haluan varastaa  tämän hetken illasta itselleni, enkä huutele kadonneita syömään.

Kyllä tämä tästä.
5dl piimää, 50g hiivaa, 0,5 rkl suolaa, 2rkl siirappia. Liota hiiva kädenlämoöiseen piimään. Lisää suola ja siirappi. 5dl vehnäjauhoja, 7dl ruisjauhoja Alusta jauhot taikinaan. 50g sulatettua voita Lisää loppuvaiheessa voi. Jätä nousemaan. Leivo kaksi leipää ja nostata uudelleen. Paina risti leivän päälle ja paista 175 asteessa n. 45 min. Jäähdytä ilman liinaa, sivele leivät vesi-siirappiseoksella. Monta ohutta kerrosta. 0,5dl vettä, o,5dl siirappia.

 Mikä ilta... ja kaupan kalatiskillä ei ole tarvinnut poiketa koko kesänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti