Kaivoin leivinuunin päältä tänään taikinatiinun ruisleivänhimoissani. Olen aina tehnyt ruisleivän perinteisellä juurella, jonka olen joskus vuosia sitten saanut isomummultani ja vuodet toistensa jälkeen se on säilynyt tiinun kyljissä kuivuneena.
Laitoin paljun likoamaan ja perjantaina nähdään syntyykö toivottua kuplintaa.
Tosin en tainnut ajatella asiaa ihan loppuun saakka - ruisleipä on meillä perinteisesti talviruokaa, ja ihan pätevästä käytännön syystä, sillä leipäherkkua ei vaan VOI tehdä sähköuunissa.
Huomiseksi Foreca tietää kertoa +25 astetta ja samaa rataa jatkunee loppuviikko. Kivaahan se on, mutta leivinuunisessiot eivät tähän sovellu.
Luulen, että saan taas huutia ukolta.
Kuitenkin. Ja juuri siksi.
Katsotaan nyt ensin irtoaako sitä taikinajuurta edes. Jos ei, pitää sellaista alkaa tehdä. Ohjeen laitan sitten jakoon tännekin :)
Yksi murheenaihe minulla on, nimittäine olen aina tehnyt leipiin reiät samalla isomummun leipäsarvella. Sepä otti ja halkesi muutossa. Jos kellä sellainen kaapissa pyörii, niin enemmän kuin iloisena lunastaisin sen omakseni.
Tiesittekö, että leipätaikinaa ei koskaan saa leikata metallisella veitsellä?
Mikä on leipäsarvi? Miksi ei saa leikata metallisella veitsellä? Ei tästä tule mitään, mä halkean näihin kaikkiin kysymyksiini.. :)
VastaaPoistaMinna